kurssipalaute

Kurssin aikana en oikein onnistunut tavoitteissani monipuolistaa tekstejäni. Tuntuu, etten oikein saanut itsestäni mitään irti kurssin aikana, se johtui varmasti täysin omasta laiskuudesta ja motivaation puutteestani.

Oli kuitenkin mukava kirjoitella erilaisia tekstejä ja muistella hiukan kirjoittamisen sääntöjä.

parhaiten onnistunut tehtävä on mielipidekirjoitus jossa kirjoitin salatuosta elämistä. aihe oli mielenkiintoinen ja tiedän siitä paljon, siksi sen kirjoittaminen ei tuntunut niin pakkopullalta.

kurssin työtavat olivat hyvät. rento itsenäinen työskentely on juuri minulle sopiva tapa. ketään ei patisteltu liikaa ja sai tehdä juuri omien jaksamisien mukaan töitä kuitenkin edellyttäen töiden valmistumisen. tehtäviä ei ollut liikaa ja on kiva kun saimme tehdä kaikki tekstit tietokoneella.

hyvä paha yksinäisyys

Yksinäisyys koetaan usein negatiivisena asiana. Sanana yksinäisyys ymmärretään yleensä jopa syrjäytyneisyytenä, tahattomana porukasta pois jättäytymisenä tai muuna negatiivisena tapahtumana. Kun puhutaan yksinäisestä ihmisestä, ensimmäisenä mieleen tulee jo vuosia yksin neljän seinän sisällä lojunut ihminen.


Yksinäisyys ei ole hyvä asia silloin, kun se ei ole vapaaehtoista. Ketään ei tulisi jättää yksin, jos toinen niin tuntee. Yksin jättäminen voi pahimmassa tapauksessa johtaa syrjäytymiseen ensin ryhmistä ja myöhemmin jopa koko yhteiskunnasta. Näin ollen yksinäinen voi tuntea olonsa turhaksi koko maailmassa. Ehdoton yksinäisyys vaikuttaa siis negatiivisesti ihmiseen.







 Yksinäisyys voi kuitenkin olla myös positiivinen asia. Monet varta vasten haluavat olla yksin, itsenäistyä ja kasvaa omaksi persoonaksi. Kaikki ihmiset tarvitsevat aikaa, jolloin kukaan toinen ei ole hengittämässä niskaan. Jokainen tarvitsee oman rauhan pohdiskella asioita, vain olla, tuntea surun sekä ilon tunteita. Toiset kaipaavat yksinäisyyttä enemmän kuin toiset. Yksinäisyyden tarve riippuu täysin luonteesta ja omista tottumuksista. Jos olet ujo tai muuten hiljainen, voi sinun olla hieman hankalampaa luoda uusia ihmissuhteita, kuin reippaan ja rempseän sosiaalisen henkilön. Tahaton yksinäisyys kuitenkin harvoin on itse valittua, kaikki ihmiset tarvitsevat seuraa jonka kanssa jakaa tuntojaan.


 Yksinäisyys voi ilmetä usealla eri tavalla. Esimerkiksi sinkkuna olemisena tai uudessa elinympäristössä  voi tuntea olonsa yksinäiseksi. Ihminen hakeutuu usein automaattisesti kaltaiseensa seuraan, jolloin yksinäisyyden tunne poistuu kuin huomaamatta.


Anna siis yksinäisyydelle rauhaa, mutta älä jätä ketään sellaista yksin joka ei yksin halua olla.

tehtävä 5

Koko kansan tiedossa oleva tv-ohjelma Salatut elämät herättävät nykypäivänä monenlaisia mielipiteitä. Tämä saippuasarja on pyörinyt televisiossa jo vuosikausia hämmentäen katsojia draamallaan. Ohjelmassa käsitellään avoimesti nykyhetken asioita, kuten huumeita, sairauksia ja ihmis-suhteita.

  Sarjan tarkoituksena onkin näyttää ihmisille, mitä elämään monien seinien takana todellisuudessa kuuluu. Ohjelmasta on kuitenkin kehkeytynyt vuosien saatossa yliampuva ja itseään toistava tarina. Järkyttävät kohtaukset ovat jääneet katsojien mieleen ja herättäneet paljon keskustelua sosiaalisessa mediassa. Onko ohjelman ikäraja sopiva? Onko ohjelman esittämisaika sopiva? Kuinka monelle 7-vuotiaalle tulisi näyttää kuinka ihminen haudataan elävältä? tarvitseeko niinkin nuoren nähdä televisiossa näyteltyjä kaappauksia ja raiskauksia?

 Sarjan juoni on samanaikaisesti monimutkainen ja yksinkertainen. Katsojan on helppo arvata mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten tarina jatkuu. Kuitenkin ylidramaattiset käännekohdat ovat lähes naurettavan epätodellisia.

Ohjelman lavasteisiin ja muokkauksiin voitaisi myös kiinnittää enemmän huomiota. Suurin osa lavasteista on hyviä, mutta varsinkin hieman erikoisemmat kohtaukset vaativat hiomista. Sarjan tekijöiden tulisi miettiä tarkemmin, miten tehdä kohtauksista aidompia ja yllättävämpiä. '

Katsojaluvut nousisivat varmasti, jos ylidramaattisuus poistuisi ja tilalle tulisi aivan tavallista elämää.

esseekirjoitelma

harjoitustehtävä a)

MIKÄ ON YLIOPPILASESSEE?:

-Essee ei ole tekstilajina kovinkaan määritelty, jonka vuoksi se onkin hieman hankala käsittää.

-Essee on kirjoitelma joka kirjoitetaan annetun otsikon tai valmiin pohjatekstin pohjalta (esimerkiksi. mainos tai kuva).

RAKENNE:

-Alku keskiosa ja loppu jotka kietoutuvat toisiinsa.

-400-500 sanaa.


 PISTEYTYS JA ARVIOINTI:

-Esseen pisteytys on 0-60 pistettä.

 -Esseekokeessa tutkitaan kokelaan yleissivistystä, ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa.

OHJEITA KIRJOITTAMISEEN:

 -Vaihtoehtoisista esseistä kannattaa valita se, mistä on edes hieman asiantuntevuutta ja mielenkiintoa

-Varaa esseen kirjoittamiseen ja sen viimeistelyyn mahdollisimman paljon aikaa

-Jos esseellä on pohjateksti, siihen on ehdottomasti viitattava.

 -Esseessä täytyy käyttää omia ajatuksiaan, toisin kuin esimerkiksi referaatissa.

tiivistelmä

Tiivistelmä Mikko Puttosen artikkelista Lue romaani, ymmärrät muita (Tiede 8/2012)

Mikko Puttosen tiede-lehdessä vuonna 2012 julkaistu ''lue romaani , tajua muita'' -teksti kertoo kuinka lukeminen vaikuttaa ihmiseen.


Fiktiiviset romaanit antavat ihmiselle mahdollisuuden niinsanotusti astua toisen henkilön saappaisiin. Romaanin hahmoihin samaistuminen voi muuttaa lukijoiden ajatuksia ja asenteita ihmisiä sekä asioita kohtaan. Roolihahmoihin sulautumisella on ollut erittäin hyviä puolia, kuten seksuaalivähemmistön hyväksyminen ja stereotypioiden ja rasismin väheneminen. Samaistumisella on kuitenkin vaaransa, esimerkiksi itsemurhat lisääntyivät 1700-luvulla juuri romaanien takia.


Tieteellisten näyttöjen mukaan stressi vähenee lukemisen myötä. Kun oikein uppoutuu mielenkiintoiseen tekstiin, huolet unohtuvat kauas pois. On tehty tieteellinen tutkimus jonka mukaan mieluisan tekstin lukeminen laskee verenpainetta, sykettä sekä stressin tuntua. Lukemista voi siis verrata televisioviihteeseen tai joogaan stressinpoistajana.


Kielen rikastuminen johtuu enemmän kirjoitetusta tekstistä kuin puhutusta. Uuteen sanastoon törmää useimmiten tieteellisissä tiivistelmissä. harvinaisten sanojen osa tekstissä on melko suuri, esimerkiksi 1000 sanaa kohden niitä on 128. Lastenkirjoissakin on enemmän harvinaista sanavarastoa kuin televisin viihdeohjelmissa. Juttelukaan ei kasvata sanavarastoa suuresti, sillä ihmiset ovat tottuneet kommunikoimaan juuri niillä tutuilla ja turvallisilla termeillä.


Ihmisen aivot eivät ole luotuja lukemaan, kun taito kuitenkin kehittyi 5500 vuotta sitten, alkoi ihmisen aistit kehittämään uudenlaista yhteistyötapaa. Uusi lukukulttuuri on saanut alkunsa verkkolukemisesta. Verkkolukeminen on herättänyt joillekin ajatuksia siitä, että tyhmistyisimme totuttaessamme aivomme erilaisiin jatkuviin ärsykkeisiin.

Mielipidekirjoitus

Lappeenrannassa on käyty kiivasta keskustelua lukioiden lakkauttamisesta. On suunniteltu, että vähintään yksi lukioista lakkautetaan lähivuosina. Todennäköisimmin lopetusuhan alla on Lauritsalan ja Joutsenon pienet lukiot, keskustaan taas jäisi kaksi suurta lukiota - lähes vierekkäin. Lakkautus on asia, joka koskee kaikkia lappeenrannan neljän lukion nykyisiä, tulevia ja ehkä jopa aijempiakin opiskelijoita. Tietysti jokainen opiskelija haluaisi oman opiskelupaikkansan säilyvän. Mielestäni ei kuitenkaan ole mitään järkeä laittaa Joutsenon tai Lauritsalan lukiota kiinni. 

 Lukioiden lakkauttamiseen ainoa syy tuntuu olevan raha. Opiskelijoita kyllä riittää jokaiseen kouluun oma määränsä, toiseen kouluun enemmän, toiseen vähemmän. 

 Jos Lauritsalan tai Joutsenon lukio lakkautetaan, kasvavat välimatkat kohtuuttomiksi monelle sadalle opiskelijalle. Kahdeksan aamuna on herättävä useampaa tuntia aijemmin, jotta kerkeää varmasti ajoissa tunnille. Matkakustannukset nousevat yhä useammilla vaikkei siihen olisi varaa, kun tukiakin on erittäin hankala saada. Jos yksi tai pahemmassa tapauksessa jopa kaksi Lappeenrannan lukiota lakkautetaa kasvavat ryhmäkoot tolkuttoman suuriksi, opettajista ei enää ole apua kaikille. Eihän opettajat nytkään kerkeä neuvomaan oppilaita riittävästi, mitä se olisi sitten kun opiskelijaryhmät paisuvat entistä suuremmiksi?

En lähtisi lakkauttamaan Lappeenrannasta yhtään lukiota.  Ei ole mitään järkeä säästää tällaisissa asioissa tulevaisuudelta, eli meiltä opiskelijoilta. Tasomme heikkenee koulutuksmahdollisuuksien heikkenemisen myötä ja se tulee näkymään vuosien kuluttua.  On järkevämpi pitää koulut erillään ja ryhmäkoot kohtuullisina, jotta jokaisen henkilökohtainen oppiminen sujuu parhaalla mahdollisella tavalla. On sitäpaitsi ekologisempaakin, ettei tarvitse kulkea luontoa rasittavilla kulkuneuvoilla tuntikausia viikossa. 

 

....

Lappeenranta, Kauppakatu, elokuu, maksapihvi, Antti Tuisku, marsu.

 Olipa kerran kaunis elokuinen päivä ja hieno neiti nimeltä Violetta. Violetta kulki Lappeenrannan keskustassa Kauppakadulla ostoskasseja kantaen. Violetta oli aurinkoinen niin kuin sääkin. 
     Violetan korvalappustereoista pauhasi Antti Tuiskun uusi kappale ''Hyökyaalto''. Musiikki oli niin kovalla, että Violetta oli menettää kuulonsa. Onneksi herrasmies Kalevi-Uolevi sattui paikalle ja riuhtaisi stereot Violetan korvilta. Ensin Violetta ihmetteli Kalevi-Uolevin käytöstä, mutta tajusi sitten hänen tarkoittaneen vain hyvää.
     Kalevi-Uolevi kutsui Violetan hänen kanssaan läheiseen kuppilaan, siellä on kaupungin parhaat ja mehevimmät maksapihvit. Violettahan suostui ja riensi Kalevi-Uolevi kainalossaan maksakuppilaan täyttämään huutavaa vatsaansa. Maksapihvit olivat niin suosittuja, että ne olivat päässeet loppumaan. Kalevi-Uolevilla ja Violetalla ei kuitenkaan ollut huolen häivää sillä tarjolla oli myös erikoista marinoitua pariloitua marsua. Se oli erittäin maukasta. Syötyään herkulliset marsupaistit lähtivät molemmat omille teilleen eivätkä he sen jälkeen tavannut enää ikinä. Lieneekö marsunpihvit tappaneen molemmat?